Keskittäminen on vahingollista
Eduskuntavaalit lähestyvät ja puolueet pyrkivät kirkastamaan omia näkemyksiään. Maaseudun Tulevaisuuden ja MTK:n vaalipaneelissa keskiviikkona 9.1. Helsingissä saatiin vihdoin puolueista irti selkeitä linjaeroja. Yksi liittyi keskittämiseen ja kaupungistumiseen.
Kokoomus, vihreät ja vasemmistoliitto ilmoittivat selkeästi haluavansa nopeampaa kaupungistumista ja tukevansa keskittymisen kiihdyttämistä. Heidän mielestään keskittäminen torjuu ilmastonmuutosta.
Erilaisissa kansainvälisissä tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että kaupungistuminen nimenomaan kiihdyttää ilmastonmuutosta ja lisää hiilidioksipäästöjä jopa yli neljänneksellä. Asiaa on tutkittu Suomessakin ja tulokset ovat selkeät: pääkaupunkiseudulla asuvan vuotuiset hiilidioksipäästöt ovat lähes 30 prosenttia suuremmat maalla asuvan. Ero johtuu suuremmasta kulutuksesta ja asumisen suuremmista energiakustannuksista.
Jokainen tietää, että keskittämisen ja kaupungistumisen edistäminen merkitsee maaseudun ja maakuntienkin elinvoiman heikkenemistä. Se köyhdyttäisi koko Suomea. Haluavatko suomalaiset tukea sellaista linjaa?
Meillä Lapissa on menossa ennen näkemätön matkailun kasvukausi. Matkailijat kaikkialta maailmaa tulevat tänne puhtaan pohjoisen luonnon, hiljaisuuden ja turvallisuutemmekin houkuttelemina. He odottavat kuitenkin, että kaikki palvelut toimivat jouhevasti. Kasvava palveluntarve näkyy. Kärsimme nyt monella alalla työvoimapulasta. Keskittämispolitiikka veisi kehitystä täysin väärään suuntaan.
Yksi Lapin elinkeinojen ja työpaikkojen tärkeimmistä tukijaloista on metsäteollisuus. Parhaillaan on vireillä useitakin suuria erittäin tärkeitä metsäteollisuuden investointihankkeita. Nämä investoinnit eivät synny, ellei ole varmuutta, että puuta riittää ja sitä saadaan metsästä. Tätäkin varten tarvitsemme työvoimaa kaikkialle Lappiin ja eri puolille Suomea. Metsämme eivät kasva kaupungeissa. Näihin tarpeisiin ja maakuntiemme kehittämiseen keskittämispolitiikka ja kaupungistumisen kiihdyttäminen sopivat erittäin huonosti.
Keskusta on vastikään hyväksynyt aluekehityksen linjaukset tulevalle vaalikaudelle. Aluekehitys erilaistuu, mutta keskustan mielestä se ei saa eriarvoistua. Jokaisella alueella on omat vahvuutensa ja niiden mukaisesti alueita on tuettava.
Digitalisaatio mahdollistaa jo nyt etätyön tekemisen, joten esimerkiksi julkisen hallinnon ja tutkimuksen työpaikat voivat sijoita maantieteellisesti missä vain. Kysymys on enemmänkin asenteesta ja toimintakulttuurista, siitä tarjoammeko ihmisille tällaisia mahdollisuuksia. Tämä tulee muistaa myös tulevia maakuntia rakennettaessa. Työpaikkoja ei tule keskittää vain maakuntien keskuskaupunkeihin.
Markus Lohi
Kansanedustaja
Erikoisia perustelemattomia väitteitä. Että Helsingissä kerrostalossa asuvan, autottoman, raitsikalla töihin kulkevan helsinkiläisen hiilijalanjälki 30 prosenttia suurempi kuin maalla asuvien omalla autolla kulkevien kepulaisten. Ja että tämän lisäksi vahvuuksista lähtien kaikkea maalla tapahtuvaa pitäisi vielä tukea valtion rahoista. Tunnetusti KAIKKI tuet ovat haitallisia.
Ilmoita asiaton viesti
Jaakko Muranen, ookko tietonen, että pääkaupukiseutu saa valtion rahaa vuosittain n. 8 miljardia valtion työpaikkoihin ja investointeihin. Sama alue maksaa ns. verontasausta n. 0,5 milj./ vuosi. Ette ole ihan vielä nettomaksajia !
Ilmoita asiaton viesti
Sitähän se siltarumpupolitiikka juuri on: Kepu sirottelee valtion rahaa jurteille, koska pääkaupunkiseudulla valtionhallinnon menoihin ja investointeihin käytetään valtion rahaa, niin jurteille myös. Ja kun maalla ei ole valtionhallinnon kannalta tarpeellisia kohteita, niin siltarumpuihin sitten.
Ilmoita asiaton viesti
Keskittämisen yksi suurimpia edellytyksiä on valittujen kasvukeskusten ylivahva liikenneyhteyksin kehittäminen.
Keskusta on ollut tässä piilokeskittämisessä aivan avainasemassa. Jopa tavaraliikenne on keskittymässä yhä enemmän Helsingin kautta tapahtuvaksi.
Maahan on luotu tietoisesti rannikkosatamien takamaa alueeksi koko Järvi Suomen alue ns Suomi on saari liikennepolitiikalla.
Tätä valittua linjaa on edelleen suunniteltu ja ajatellaan koko poliittisen kentän läpi samalla yhteisellä parlamentaarisesti hyväksytyllä linjalla.
Tämän linjan näkyvimpiä suuntia edustaa 30-50 miljardin euron jo tehdyt rautatieinfra kehittämis ja parannussuunnitelmat, joiden keskipisteenä on Helsinki.
Näitä investointeja syötetään mediassa ja poliittisten puolueiden toimesta ilmasto, energia ja aluepoliittisina toimina .
Kuitenkin ne kokonaisuudessaan edustavat vain osaa siitä mitä on EU:ssa sovittu liikenteen monimuotoisemmasta alueita enemmän hyödyttävästä kehittämisestä jo vuonna 2011 hyväksytyssä EU liikennestrategiassa.
Ja samalla poistavat mahdollisuuden alueiden tasapuoliseen kehittämisiin ,kun kehitetään vain osaa sovituista tavoitteista ja vain osalla sovituista menetelmistä.
Ilmoita asiaton viesti