MarkusLohi

Kaivoslainsäädäntöön tarvitaan täsmäkorjauksia

Kaivostoimiala on noussut viime aikoina julkiseen keskusteluun.  Otsikoissa ovat olleet erityisesti australialaisen kaivosyhtiön Dragon Miningin pöyristyttävät lausunnot. Elinkeinoministeri Mika Lintilä selvityttääkin yhtiön toiminnan perinpohjaisesti. Hänen mukaan: ”Ei tänne kukaan voi tulla sikailemaan kaivoslailla. Kaikilla täytyy olla samat pelisäännöt”. Ministerin lausunto on erinomainen.

Osana viime päivien kaivoskeskustelua on vaadittu kaivoslain kokonaisuudistusta. Nykyinen kaivoslaki on astunut voimaan 1.7.2011, mutta sitä ei ole vielä sovellettu yhteenkään kaivokseen. Laista tulisikin saada ensiksi todellista käytännön kokemusta, ennen kuin kaivoslain kokonaisuuden toimivuutta voidaan arvioida. Silti jo nyt voidaan todeta, että kaivosalaa koskeviin lakiin tarvitaan nopeasti täsmäkorjauksia.  

Puhdas, monimuotoinen luonto ja viihtyisä elinympäristö ovat rikkauksia ja arvoja, joista me suomalaiset emme halua mistään hinnasta luopua. Näitä tulee vaalia myös kaivostoimialalla. Kaivoksilla on aina vaikutusta luontoon, mutta vastuullisessa kaivostoiminnassa nämä vaikutukset minimoidaan ja pidetään hallinnassa. Emme tarvitse Suomeen yhtään kaivosta tai muutakaan teollista toimintaa, joka pilaa luontomme tai sotkee vetemme.

Tarvitsemme uutta lainsäädäntöä varmistamaan, että kaikissa, myös mahdollisissa kaivosten konkurssitilanteissa, kaivosalueen ennallistaminen tai mahdolliset ympäristövahingot eivät jää veronmaksajien kontolle. Tämä edellyttää myös nykyisen ympäristövahinkovakuutuksen uudistamista.

Myös paikallisten ihmisten todelliset osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet on turvattava elinympäristöään koskevissa asioissa. Sidosryhmien osallistuminen ja kuuleminen on tehtävä mahdollisimman helpoksi kaivostoiminnan luvituksessa. Tämä edellyttää eri lupa-, arviointi- ja osallistumisprosessien yhdistämistä. Keskustan mielestä kunnilla tulee jatkossakin olla oikeus kaavoituksen kautta päättää, onko kaivostoiminta mahdollista alueellaan.

Tarvitsemme myös verojärjestelmän, jossa suomalainen yhteiskunta hyötyy enemmän kallioperässä olevista mineraalivarannoista. Kaivoksen perustamisesta ja kaivostoiminnan päättymisestä aiheutuu pitkäaikaisia vaikutuksia kaivospaikkakunnille. Erityisesti kaivostoiminnan loppumisesta syntyy sijaintipaikkakunnan elinkeinorakenteeseen muutoksia. Siksi Suomeen tarvitaan kaivosvero, joka maksetaan kaivoksen sijaintikunnille.

Järkevästi suunniteltuna kaivosvero lisäisi toimialan yleistä hyväksyttävyyttä eikä vähentäisi kaivosyhtiöiden kiinnostusta investoida Suomeen.

Yleisen kaivos- tai louhintaveron sijaan on selvitettävä kaivoksen sijaintikunnalle maksettava vero, jonka peruste voisi olla esimerkiksi kaivosyhtiön rikasteesta saama nettotuotto (net smelter return). Toinen vaihtoehto olisi sijaintikunnan kiinteistöveroon perustuva kaivosvero.

Ilmastonmuutoksen torjunta, liikenteen sähköistyminen, nykytekniikka mobiililaitteineen ja erilaiset energianvarastointiratkaisut lisäävät kysyntää erityisesti Suomen maaperästä löytyvillä akkumineraaleille. Taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla toimiva kaivosteollisuus on Suomelle mahdollisuus ja yksi hyvinvointia luova toimiala.

Markus Lohi

Kansanedustaja

Keskustan kaivospoliittisen työryhmän puheenjohtaja

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

"myös mahdollisissa kaivosten konkurssitilanteissa, kaivosalueen ennallistaminen tai mahdolliset ympäristövahingot eivät jää veronmaksajien kontolle"

Kannattaisiko tuota tähdentää oman puolueen johdolle? Se näyttää olevan blogistin kanssa päinvastaista mieltä. Monillako vankkureilla keskusta ajelee?

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Kepun takki kestää kääntelyä ikuisesti.

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen

Kaivostoimintaan ja valtauksiin liittyvä lainsäädäntö kaipaa korjausta, tämä on varmaan tullut jo useille selväksi. Aihe on osittain noussut jopa vaaliteemaksi, joten on pientä toivoa siitä, että tarvittavat lakimuutokset saataisiin aikaan tulevassa eduskunnassa.

Blogistin ajatuksiin pohjautuen, voisin nähdä yhtenä vaihtoehtona sen, että kunta perisi kiinteistöveroa mukaillen kaivosveroa, joka perustuisi kaivoksen käytössään tarvitseman maapinta-alan sekä maasta louhitun tai nostetun maa-aineksen määrään. Valtion perimä vero perustuisi kaivostoiminnan kohteena olevan metallin tai muun aineen arvoon.

Alkuperäinen maanomistaja tulee luonnollisestikin ottaa myös huomioon ja kaivosalueen ennallistaminen ja ympäristönsuojelun näkökohdat varmistaa.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Hyvä ja tasapainoinen kannanotto. Kirjoittajan taustan tuntien nyt alkaa olla jo oikeaa asiantuntemustakin pelissä, kun puhutaan lakiasioista.

Yhteenkään uuteen kaivokseen ei ole sovellettu nykyistä kaivoslakia? Mutta valtauksia ja malminetsintää on kyllä tehty uuden kaivoslain alla. Juuri sehän se on, mikä monia kaivoslaissa hiertää.

"Yleisen kaivos- tai louhintaveron sijaan on selvitettävä kaivoksen sijaintikunnalle maksettava vero, jonka peruste voisi olla esimerkiksi kaivosyhtiön rikasteesta saama nettotuotto (net smelter return). Toinen vaihtoehto olisi sijaintikunnan kiinteistöveroon perustuva kaivosvero."

Nyt täytyy myöntää, että en tarkkaan tunne, mitä tuo nettotuotto tarkoittaa. Jos se tarkoittaa sitä, mikä kaivosyhtiöllä jää "viivan alle", siitä ei välttämättä paljon jää verotettavaa olipa todellinen kannattavuus millainen tahansa. Kaivosyhtiöthän osaavat hävittää nettotuloksensa eli voittonsa ylikapitalisaatiolla ynnä muilla kepulikonsteilla. Kiinteistövero kuulostaa paremmalta. Kommentissa 3. Timo Kekäläinen esitti aika hyvän ehdotuksen.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Ks. alla oleva linkki "Oikeuden saatavuus ympäristöasioissa" (EU-julkaisu), jota voidaan soveltaa esim. kaivoslain ja tuulivoimaloiden kohdalla kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden takaamiseksi - viimeistään siinä vaiheessa, jos ihmisten terveelliset elinolot uhkaavat vaarantua ko. hankkeiden johdosta:

https://publications.europa.eu/fi/publication-deta...

"Oikeuden saatavuus ympäristöasioissa tarkoittaa, että ihmiset voivat hakea oikeutta tuomioistuimista ... Kansalaisten on voitava saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi, jos viranomaiset eivät kunnioita EU:n ympäristölainsäädännöllä luotuja oikeuksia ja täytä siinä asetettuja vaatimuksia. Myös EU:n luonnonsuojelusäädöksissä annetaan kansalaisille oikeuksia. Kansalaisilla on tärkeä tehtävä luonnonympäristön hyvän tilan säilyttämisessä. Viranomaisten on täytettävä tietyt vähimmäisvaatimukset, kun ne vastaavat tiedusteluihin, kysyvät kansalaisten mielipiteitä, tarkastavat ilman ja veden laatua, laativat ympäristönsuojelua koskevia suunnitelmia ja asettavat rajoituksia toimille, joista voi olla haittaa ympäristölle tai ihmisille."

---

Nyt tulisikin edetä terveellisyys ja turvallisuus ensin, eikä raha edellä. Jos edetään raha edellä, se voi tulla meille tosi kalliiksi lukuisten kansalaisten tekemien valitusten ja oikeusprosessien kautta. Oikeussuojan takaa EU-oikeus, mm. Århusin sopimuksen kautta, oman perustuslakimme 20 §:n lisäksi.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

"Viranomaisten on täytettävä tietyt vähimmäisvaatimukset, kun tarkastavat ilman ja veden laatua."

?????????????????

Toimijalta kysytään oliko laatu hyvä? Konsultti vastaa oli ja lähettää laskun. Viranomainen vastaa "aha". Kansalainen valittaa. Viranomainen ohjeistaa: "Älä valita, meillä on raportti".
Toiminta loppuu ja saasteet kaatuu veronmaksajille. Poliitikko toteaa "ihme on tapahtunut".

Jatkossa sitten kysyttäisiin kuntapäättäjiltä, onko nyt rahaa ympäristövahinkojen korvauksiin, kun olette jakaneet kaivostuottoja toiminnan ajan? Kuntapoliitikot toteaisi: "Ei, me on jaettu ne". Olisiko tuo ihme, kaivoskunnissa? Miten kävisi vaikka Hannukaisen kaivoksen tapauksessa?

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Martti, totta, pahimmillaan näin.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Lisäsin edelliseen jatkokappaleen. Olisi kaameaa, jos kuntapäättäjät päättäisivät siitä, onko kaivoksen vaikutukset "ihan hyvät". Kemijoen historia kertoo siinä prosessissa kansalaisen kohtelun. Lohelta ei kysytä, mutta istukkaiden tuotantoa kannatetaan. Luonnonlohi uhkaisi hyvää bisnestä.

Sieluni silmin näen jo konsultin ottamassa näytteitä Äkäsjoesta ja Muonionjoesta. Rajajokikomissio voi vaan ihmetellä, minne se lohi katosi. Vastaus löytyisi Kolarin kuntapäättäjiltä: ”Osaa ne ruotsalaisetkin saastuttaa”. Se olisi demokratiaa, sillä kuntatasolla.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jos tuotot tulevat vain ja ainoastaan kunnalle, niin kunnalle tulee myös siirtää vastuut sekä kustannukset siinä tapauksessa, että kaivos ei pysty huolehtimaan velvoitteistaan esimerkiksi konkurssitapauksessa tai kaivosta lopetettaessa.

Ei voi olla niin, että tuotot menevät kunnalle, mutta valtio maksaakin kustannukset mikäli jotain menee vikaan.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Voipas! Se korjataan vasta sitten, kun on osoitettu kauhean kokeilun tulokset, mutta sitä ennen on kaivoksien "dynaamisuus" tuottanut kauhean välivaiheen lopputuleman. Sitten se kaikki kaatuu valtion ja veromaksajien niskaan, kun niillä on leveämmät hartiat.

Kaivoskunnat on tyypillisesti Lapissakin kepulaisvetoisia. Kuntapäättäjät pääsisivät jakamaan hämmästyttävää kunnallisdemokratiaa kaivosrahoilla. Mikä innostava visio?

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen

Vastuun toiminnan seurauksista tulee luonnollisestikin olla lähtökohtaisesti ja jakamattomasti kaivosyhtiöllä.

Tämän asian varmistamisesta on vastuu sillä, joka luvan myöntää. Luvan myöntäjän tulee olla myös velvollinen valvomaan kaivosyhtiön tekemistä ja oikeutettu puuttumaan siihen tarvittaessa.

Mikäli asiat menevät pieleen ja kaivosyhtiötä ei saada hoitamaan sille kuuluvia asiota, on vastuu tilanteen korjaamisesta luvan myöntäjällä. Luvan myöntäjä on käytännössä valtion instanssi.

Jos ryhdymme nylkemään karhua, jota ei vielä ole edes kaadettu, voisi asian tehdä esimerkiksi seuraavalla tavalla:

1. Valtio perii maksun kaivostoiminnan kohteena olevan metallin tai muun aineen arvon perusteella.

2. Kunta perii kiinteistöveroa mukaillen kaivosveroa, joka perustu kaivoksen käytössään tarvitseman maapinta-alan sekä maasta louhitun tai nostetun maa-aineksen määrään. Kunta joutuu käytännössä rakentamaan ja ylläpitämään kaivoksen vuoksi jonkin verran kunnallistekniikkaa, jonka vuoksi vero on perusteltu. Eikä varmaan haittaa jos kuntalaisetkin vähän saavat helpotusta veronmaksuunsa kaivostoiminnan vuoksi.

3. Maan omistaja saa maa-alueensa antamisesta kaivoskäyttöön korvausta osana kunnan keräämää kaivoskiinteistöveroa ja on luonnollisestikin oikeutettu saamaan maa-alueen takaisin käyttöönsä sen jälkeen kun kaivostoiminta lakkaa ja maa-alue on ennallistettu kaivostoiminnan jäljiltä tulevaa käyttöä varten tarkoituksenmukaiseen tilaan. Maanomistaja voi toki myös vaihtoehtoisesti myyydä maa-alueensa.

4. Erillinen ympäristövahinkojen varalta otettava vakuutusmaksu on myös harkinnan arvoinen asia.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Toteat: "Mikäli asiat menevät pieleen ja kaivosyhtiötä ei saada hoitamaan sille kuuluvia asiota, on vastuu tilanteen korjaamisesta luvan myöntäjällä. Luvan myöntäjä on käytännössä valtion instanssi."

Mietitäänpä tämän periaatteen seurauksia, kun nykyinen hallitus keskittää lähes kaikki luvat ns LUOVA-virastoon. Ajatuksesi mukaan tällöin myös kaikki vastuut siirtyisivät pelkästään valtiolle.

Kyllä hyödyn ja kustannusten sekä riskijenkin tulee olla samassa paikassa. Se että "sujuvoittamiseksi" keskitetään luvan antaminen johonkin mammuttivirastoon ei voi tarkoittaa kaikkien vastuden siirtoa. Kunnalle hyöty ja valtiolle riskit sekä kustannukset ei ole kohtuullinen ratkaisu.

Nythän luvat myöntaa AVI ja valvontaa tekee (tosin heikosti) alueelliset ELY:t.

Toki ensisijainen vastuu on kaivosyhtiöllä, mutta varautuminen ja vastuut on syytä olla selvät myös ongelmatilanteissa.

Esityksessäsi on toki ideaa vaikkakin neljä erillistä kustannuserää eri tahoille on aika monimutkainen.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kaivoslain uudistamisen kohdalla tulisi ottaa huomioon louhintatyömaiden lainmukaiset toimintatavat.

Sanna Tenkulan kommentit kannattaa katsoa (Markus Lohenkin ja viedä asiaa omalta osaltaan eteenpäin):

http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266562-raj...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Samaan aikaan Keskustan Lohen vaatiessa muutoksia jatkaa puolue hallituksessa vaikutusmahdollisuuksien kaventamista.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/14eae432-6c9...

Maakuntauudistuksen yhteydessä kansalaiset ja järjestöt jätetään ilman asiantuntija-apua ja viranomisten valitusoikeutta kavennetaan.

IL kertoo:
"Myös Turun yliopiston ympäristöoikeuden professori Anne Kumpula on huolissaan viranomaisten valitusoikeuden heikkenemisestä.

"– Asiantuntijuus, joka meidän viranomaisilla kiistatta on, ei ole enää ympäristövalvonnassa samalla tavalla käytettävissä kuin se on tähän asti ollut. Se on iso kysymys, Kumpula toteaa."

"Valitusoikeus säilyy yhä kansalaisjärjestöillä ja kansalaisilla. Luonnonsuojeluliiton ympäristöjuristi Pasi Kallio kuitenkin muistuttaa, että kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten resurssit ovat niukat."

"– Kun valtion roolia ympäristövalvonnassa pienennetään, tuleeko enemmän lupapäätöksiä, jotka liikkuvat harmaan rajamailla? Kun monta ympäristöhallinnon vakiintunutta perusasiaa, kuten viranomaisen valitusoikeus ja kaavoituksen laillisuusvalvonta, menevät pitkälti romukoppaan, niillä on välitön kytkentä myös kaivosasioihin, Kallio toteaa."

Joten taas mennään kaksilla rattailla ja takki kääntyen. 2015 Nivalan kaivoksen ongelmien jälkeen asia on ollut selvillä ja 20 miljoonaa on mennyt ympäristövahinkoihin valtiolta. Aikaa ja mahdollisuuksia olisi ollut toimia, mutta näin ei vallassa ollessa ole tehty vaan edelleen heikennetään tilannetta.

Vaaleihin sitten kyllä nostetaan asia teemaksi, kun kohua nousee. Ettei vaan olisi kyseessä #kaivoslupaus?

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

”Nythän luvat myöntää AVI ja valvontaa tekee (tosin heikosti) alueelliset ELY:t”

Kävin viimeksi kuuntelemassa operatiivisen tason viranomaistyöntekijöitä. Tentattiin esimerkiksi, miten he tekevät metsäojituksien valvontaa. Vastaus oli, ettei mitenkään. Asioihin voidaan puuttua, jos joku valittaa ja virheen osoittaa. Muuten luotetaan toimijoiden ilmoituksiin ja suunnittelijoiden/ konsulttien selvityksiin, joita niitäkään ei oikein keretä lukemaan.

Luova on oleva viimeinen niitti. Voidaan vaan todeta, ettei lupaehtoja noudateta, jopa asettaa uhkasakko, jos viranomaisen vaatimuksesta lupaehtojen vastaista toimintaa ei korjata. Tämä johtaa siihen, että toimija valittaa ja teettää konsultilla selvityksen, että lupaehtojen mukaiset päästöt on syntyneet toimijan vastuun ulkopuolella. Jos juttu hävitään, valitetaan uusin perustein ja vaaditaan lupaehtoihin muutoksia, koska myönnetyn luvan mukaan koko kaivoksen toiminta vaarantuu. Viranomaisella ei ole eväitä asettua vaatimaan lupaehtojen vastaisen toiminnan, eli kaivoksen toiminnan pysäyttämistä. Jos asiaa kysytään kunnalta, kuka asettuu vastustamaan kaivoksen "merkittäviä" tuloja?

Ympäristörikosten sektorilla avoin sikailu tulee jatkumaan ja vesistöjen saastuminen, entistä radikaalimmin, tultaneen todennäköisesti selittämään esimerkiksi ilmaston muutoksella. Sadanta kasvaa ja huuhtoumat vesistöihin tulevat lisääntymään. Eihän sille mitään voi!

Kaivosten luvituksessa sallitaan jo nyt merkittäviä rikastamisen aiheuttamia päästöjä vesistöihin. Niihin perusteisiin kuuluu, ettei aineiden vaikutusta aina tiedetä. Jo lupavaiheessa voidaan jo tehdä virheitä hakemuksessa. Todellinen määrä voi olla esim . 1000 kertaa anottu.
Loppuuko toiminta, kun virhe paljastuu?

Jarmo Humalajoki

Hyvä että nostat asian esille. Nykyinen kaivoslaki vuodelta 2011 oli silloisen kokoomusjohtoisen hallituksen keskeisiä pohjanoteerauksia kuten toteamuksesi ”nykyistä kaivoslakia i ole sovellettu yhteenkään kaivokseen” sen oivasti osoittaa. Mikä muu laki on sellainen, että sitä uudistetaan ennen kuin siitä on edes on sovellettu. Mitä sitten tulee uuteen kaivoslakiin näyttää valitettavasti siltä, ettei keskustan versio ole edellistä juurikaan parempi – hyvänä asiana on ympäristöarvojen korostaminen, mutta - mikä teitä päättäjiä vaivaa? Miksi vihaatte suomen kansaa noin paljon? Näillä säädöksillä turvataan kyllä ulkomaisten kaivosyhtiöiden toiminta, mutta kansalliset edut näytetään unohtavan lähes täysin. Kaivoslakiin tarvitaan todella nopeasti korjauksia - monelta osin tilanne on kuitenkin jo liian myöhäistä. Toimialalla jos toisellakin on käynnissä uskomaton ulosmyynti - emme tarvitse kaivostoiminnassa ulkomaisia kaivosyhtiöitä, kaivostoiminnan huippuosaamista löytyy paljon omasta maastamme. 1700-luvulta peräisin oleva ”valtausperiaate” - mineraaliesiintymää kuuluu sille, joka varaa alueen itselleen ensimmäisenä tulee korjata ensitilassa - ensinnäkin siksi että maassamme on kymmeniä kaivosyhtiöitä – paria yhtiötä lukuun ottamatta ne ovat ulkomaalaisten omistuksessa ja näin pääasiallisesti luonnonvaroista saatavat voitot, valuvat kansainvälisten sijoittajien käsiin. Ja viimeisenä muttei vähäisimpänä - käytännössä kaikki kaivosalan yritykset saavat malminetsintäluvan ja lupa voi olla voimassa jopa 15 vuotta - lupa antaa myös etuoikeuden kaivosluvan hakemiseen ja valtaaja saa etuoikeuden alueelta löytyvien mineraaliesiintymien
hyödyntämiseen luonnonsuojelualueista yksityisiin maihin. Missä ovat kansalliset hyödyt ja suomalaisten oikeudet?

Käyttäjän Marja-TerttuPeltovuoma kuva
Marja-Terttu Peltovuoma

Jos verotulot halutaan sijantikuntaan niin silloin myös vastuu ja ympäristöhaitat ja niiden korjaamuset jää myös kyseisen kunnan vastuulla eikä koko maan veronmaksajien maksettavaksi. Kun ottaa jotakin vain itselleen niin on silloin sitoutunut myös antamaan. Tästä ei saa tehdä yksipuolista verovarojen saantia muuten.

Käyttäjän PekkaPyykko kuva
Pekka Pyykkö

Uskon että kaivosverokeskustelu on suuri vedätys. Ennen vaaleja annetaan kuva, että kaivoksilta voitaisiin kerätä suuria summia, vaalien jälkeen sitten huomataan, ettei se olekaan mahdollista. Kyllä sen voi huomata ja ennen vaaleja. Kaivokset suoraan eivät muodosta koko kansantaloudesta kovin suurta osaa. Siis on selvää, ettei kaivosverolla voida kerätä kovin suuria summia. Jos vero on pieni se paljon tuota ja jos se on suuri niin uusia kaivoksia ei tule. Se tietysti sopii niille, jotka ajattelevat, ettei kaivoksia tarvita Suomeen ollenkaan. Ehkä he ajattelevat, ettei kaivoksia tarvita, kun metalleja saa, vaikka Kongosta.

Asiaan olisi helpompi ottaa kantaa, jos kerrottaisiin paljonko olisi suunniteltu vuotuinen kaivosvero esim. Keminman kromikaivokselle tai Keliberin Kaustiselle suunnittelemalle litium kaivokselle?

Vaikka Suomessa on mineraalivaroja, avataan tänne uusia kaivoksia melko harvoin. On selvää, että kaikki maksut vähentävät mielenkiintoa kaivosinvestointeihin Suomessa edelleen. Kaivosteollisuus on usein paikallisesti tärkeää ja sen kerrannaisvaikutukset ovat suuret. Siksi on tärkeää kartoittaa kaivosteollisuuden nykyisin luomat verovirrat ennen kuin muutoksia kaivosten verotukseen tehdään.

Mauno Vilminko

Kehotan kaivamaan vuoden 1965 ja 2011 kaivoslaikien 1 Luku .Yleiset säännöt 1§
Vuoden 1965 laki sallii VAIN SUOMEN KANSALAISELLA TAIKKA SUOMALAISELLA YHTIÖLLÄ,OSUUSKUNNALLA,
YHDISTYKSELLÄ TA MUULLA YHTEISÖLLÄ TAHI SÄÄTIÖLLÄ (valtauskelpoisella) ON OIKEUS,SEN MUKAAN KUIN
TÄSSÄ LAISSA SÄÄDETÄÄN,OMALLA JA TOISEN ALUEELLA ETSIÄ,VALLATA JA HYVÄKSIKÄYTTÄÄ ESIINTYMÄÄ,
JOKA SISÄLTÄÄ 2 §:ssä TARKOITETTUJA KAIVOSKIVENNÄISIÄ.

ULKOMAAN KANSALAINEN TAI ULKOMAINEN YHTEISÖ TAHI SÄÄTIÖ SAA AINOASTAAN VALTIONEUVOSTON
ERIKSEEN ANTAMALLA LUVALLA JA SEN MÄÄRÄÄMILLÄ EHDOILLA HANKKIA JA KÄYTTÄÄ TÄMÄN LAIN MU-
KAISIA KIINTEISTÖÖN KOHDISTUVIA OIKEUKSIA.LAKI ON SAMA SUOMALAISESTA YHTEISÖSTÄ JA SÄÄTIÖSTÄ,
JOKA MUKAAN KUIN ERIKSEEN ON SÄÄDETTY SA AINOASTAAN ERIRYISELLÄ LUVALLA OMAKSEEN HANKKIA KIINTEÄÄ OMAISUUTTA SUOMESSA.

Edellä oleva 1 § kohdat ovat v 2011 uusitulla lailla täydellisesti tyrmätty.Uusi laki antaa yksinkertaisesti täydet
oikeudet KAIKKIEN MAITTEN luonnolliselle henkilölle,yhteisölle ja säätiölle täysin vapaasti tulla SUOMEEN ja
vallata niin paljon "kuin sielu sietää"

Oma esitykseni on että vuoden 1965 kaivoslain 1 luvun 1 § kohta pitää paluttaa entiselleen.
Tätä me "vanhan liiton kaivosmiehet" -90 luvulla kuulutimma valtioneuvostoon päin.Älkää tee sitä virhettä että
muuttaisitte 1 § laisinkaan,muille tehtää niinkuin " parhaaksi " näette.

Toivon että Edustaja Lohi tutustuisi juuri esilletuomaan kohtaan.

Mauno Vilminko. Vuori-insinööri

Toimituksen poiminnat