MarkusLohi

Jokaisen päiväkodin yhteydessä pitäisi olla metsä

Kansainvälisen ilmastopaneelin raportti maapallon ennakoitua nopeammastakin lämpenemisestä sai monen poliitikon myös pysähtymään. Samalla nähtiin myös ylireagointeja, joita voi kutsua jopa ilmastopopulismiksi.

 

Asian monimutkaisuutta eivät ymmärrä he, jotka tarjoavat ilmastonmuutoksen torjuntaan nopeita ja helppoja keinoja. Heidän lääke lähtee siitä, että muuttakaa kaikki metron varrelle tai ajetaan vain sähköautolla, tai että valtion pitäisi saada päättää kenellä saisi olla yksityisauto, kuten eräs kansanedustaja esitti.  Sähköä ei saisi kuitenkaan millään tavalla tuottaa ja metsän käyttöä olisi vähennettävä. Säästäisimme siis itsemme hengiltä ja joutuisimme ojasta allikkoon.

 

On löydettävä kestäviä, toteuttamiskelpoisia ja realistisia ratkaisuja, jotka rakentavat siltaa hiilineutraaliin Suomeen ja vähentävät ihmisten ilmasto-ahdistusta. Siinä ratkaisussa lappilaista ihmistä, jonka on pakko käyttää omaan autoa päästäkseen edes välttämättömien palveluiden piirin, ei saa jättää yksin. Yksityisautoilun hinta ei voi kohtuuttomasti nousta siellä, missä julkinen liikenne ei toimi tai ei ole realistinen vaihtoehto.

 

Pelottelun sijaan meidän tulee kertoa positiivista tarinaa mahdollisuuksistamme. Tällainen on vaikkapa tietoisuus siitä, että sellu on uusi muovi, jolla korvataan paitsi öljypohjaisia tuotteita, myös erittäin paljon ympäristöä kuormittavaa puuvillan tuotantoa. Vaikka me lopettaisimme metsätalouden Suomessa kokonaan, se ei vähentäisi yhtään selluloosan globaalia kysyntää. Metsätaloutta kannattaa harjoittaa siellä, missä se on ekologisesti kestävistä eli Suomessa.

 

Me lappilaiset tiedämme metsän vaikutuksen hyvinvoinnillemme. Metsästä terveysvaikutuksista todistavat myös tutkijat. Niissä päiväkodeissa, jonne on tuotu viherelementtejä pihalle, lasten ihon ja jopa ulosteen mikrobiomi muuttui samankaltaiseksi kuin lapsilla, jotka käyvät päivittäin luonnossa. Tutkijat arvelevat, että tällä voi olla monilta immuunivälitteisiltä sairauksilta kuten diabetekselta, allergioilta ja astmalta suojaava vaikutus.

 

YLE:n uutisessa tutkija Sinkkonen toteaa, että aikuiset voivat tehdä lasten puolesta valinnan. Tukeeko lasten päivittäinen elinympäristö immuunijärjestelmän normaalia kehitystä ja vähentää todennäköisyyttä sairastua?

 

Kaikki me olemme metsässä pienenä leikkineet. Siksi esitän, että Suomessa jokaisen päiväkodin yhteydessä pitäisi olla metsä, johon lapset voivat mennä leikkimään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Tarkennan, että kansanedustaja esitti kysymyksen siitä, onko kohta vain osalla kansasta varaa autoiluun, kun kaikenlaisia haittaveroja ja maksuja nostetaan koko ajan. Jos esimerkiksi määrätään sähköauto pakolliseksi, niin koska sähköautot ovat kalliita, niin köyhemmillä ei ole varaa ostaa enää autoa.

Varsinkin, kun sähköautoa ei saa ostetteua halvemmalla käytettynä.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Otsikkoon iitatrn. Mahdotonta kaupunkiympäristössä. Toki olisi ihteellistä jos lähistöllä olisi oikeaa metsää, ei puupeltoa.

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola

Metsän käsite jo itsessään aiheuttaa ongelmia. Kaupunkilainen ajattelu näkee ilmeisesti puistomaisen alueen kaupungissa metsänä ja maaseudulla pystyynkuolevan, konkeloituvan yksilajisen luonnonsuojelukohteen tavoiteltavana metsäympäristönä.
Luonnon monimuotoisuuden ja hiilinielujen kannalta molemmat lienevät yhtä huonoja. Tai tietenkin se luonnonsuojelualue johon ei mitään metsänhoidollisia toimia saa ulottaa on tietenkin luonnon kannalta jo lyhyellä 100-200 vuoden ajanjaksolla täysi katastrofi. Metsä lopettaa kasvun, lajisto yksipuolistuu ja käytännössä kaikki puut kuolevat ja lahoavat paikoilleen luovuttaen kaiken sitomansa hiilen ilmakehään. Ja vastoin yleistä käsitystä hoitamaton metsä ei käytännössä uudistu juuri ollenkaan. Ison vanhan kuusikon keskellä kaatuvan kuusen kohdalle ei välttämättä nouse ikinä uutta puuta...
Metsän merkitys kaupunkiympäristön parantajana liene kiistämätön ja muut terveysvaikutukset alkavat vasta paljastua mutta uudistuvan, kasvavan metsän tärkeys niin hiilinieluna, luonnon monimuotoisuuden lähteenä kuin taloudellisena tuottona on nostettava keskiöön ja unohdettava ideologisesti helpot puistot ja suojelumetsät.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Olen kirjoittanut vähän samasta aiheesta kirjoituksella Viekää lapset sisälle - ulkona on pieneliöitä! (1.7.2014).

Aihe on sinällään monimutkainen, koska ympäristössä on oikeastikin vaarallisia mikrobeja, joita vastaan immuunijärjestelmää oikeasti tarvitaan, kuten erityisesti lintujen levittämää salmonellaa.

Näin talven tullen jokaisen päiväkodin pihalle tuprahtaa valtaisat määrät lunta, jota lapset tietenkin haluavat syödä enemmän kuin mitään. Lumessa kuitenkin on valtavasti enemmän bakteereja verrattuna talousveteen, erityisesti monia kolibakteereja ja myös lyijyä. Erilaisia kolibakteereja löytyy näytteistä tuhatkunta, suurin osa tietenkin harmittomia ja immuunijärjestelmälle ehkä ennemmin hyväksi. Juuri päiväkodeista on puhuttu usein, ja siitä salmonellasta ja muusta.

Mutta se toinen puoli jää usein kertomatta, että sitä immuunijärjestelmän ärsytystä myös tarvitaan. Olisikohan sitten parempi, jos talousvesi olisikin vähemmän puhdasta? Sinällään juomaveden puhtaus on tärkeä asia, koska monet luonnonvesien bakteerit oikeasti ovat vaarallisia, mutta voitaisiinko puhdistettuun talousveteen lisätä sopivan vaarattomia bakteereja? Siinä, kun aiemmin fluorattiin juomavettä hampaiden pelastamiseksi, voitaisiinko tulevaisuudessa turvautua bakteeraukseen?

Toimituksen poiminnat